Eesti keeles På svenska На русском языке
Viron Paldiskin lähellä sijaitsevaan Põllkülan muistolehtoon on vastikään asennettu patsas inkerinsuomalaisen väestön siirto-operaatioissa menehtyneiden nimiä varten. Marmoriseen muistopatsaaseen hakataan edesmenneen lähiomaisen NIMI, SYNTYMÄVUOSI ja SEURAKUNTA. Yhden kirjainmerkin hinta 1€.
Tilinsiirto: Ingerisoomlaste Tallinna Selts
Konto: EE282200221066771437 SWIFT kood/BIC HABAEE2X
Tilisiirron selvityksenä patsaalle kaiverrettavan henkilön nimi, syntymävuosi, seurakunta.
Tilinsiirto viimeistään 15. huhtikuuta 2020 Tallinnan Pyhän Pietarin suomalaisen seurakunnan sekä lahjoitusvaroin.
Pyydämme kaikkia jälkeläisiä ystävällisesti osallistumaan uudistuneen Põllkülan Muistolehdon ulkoilmamessuun Rukoussunnuntaina, toukokuun 24 päivänä 2020.
Lisätieto:
INKERINSUOMALAISTEN TALLINNAN SEURA
Vladimir Vari, ingeri.tallinn@gmail.com
SUOMEN TASAVALLAN TALLINNAN SUURLÄHETYSTÖ Hannele.Valkeeniemi@formin.fi
PYHÄN PIETARIN SUOMALAINEN SEURAKUNTA
Hannele Päiviö hannele.paivio@evl.fi https://soome.eelk.ee/
VIRON AKATEEMINEN INKERI-SEURA
Taisto Kalevi Raudalainen, taika.rauta@gmail.com https://ingerimaa.org.ee/projektid/muistolehto
***
Põllkülan joukkohauta-alue kunnostetaan muistolehdoksi
Lopputalvesta 1943 Suomessa havahduttiin siihen, ettei Inkerinmaan väestön siirtämistä pois yltyvien taisteluiden jaloista voinut enää lykätä. Syksyn saapuessa oli saatu evakuoiduksi vasta parikymmentä tuhatta henkeä. Myöhäissyksystä käynnistettiin operaatio, jonka tuloksena vuoden 1944 kesään mennessä oli Põllkülan karanteenileirien kautta kuljetettu Suomeen yhteensä 155 laivalastillista, eli yli 63 000 inkerinsuomalaista.
Põllkülan ja Paldiskin kokoamisleireille saapui kiihkeimmässä vaiheessa jopa kolme junalastillista eli yhteensä noin 300–1 300 pakolaista vuorokaudessa. Muodostui ruuhkaa, jonka tuloksena leireillä oli samanaikaisesti 14 500 siirrettävää. Entiset armeijan kasarmit ja heiveröiset varastotilat ylikansoittuivat. Leiri oli suunniteltu kolme kertaa pienemmälle ihmismäärälle.
Odotusajan venyessä talven yli ja jopa kesään saakka leirin päällikkö pyysi ruoka-apua lähikylien tiloilta. Viron pakolaisviraston ja miehityshallinnon sopimuksen mukaan noin 3 000 henkeä siirrettiin töihin muille paikkakunnille ympäri Viroa. Ne, joille löytyi työ ja asuinpaikka leirin ulkopuolelta, saivat paremmat mahdollisuudet selviytyä. Arviolta jopa 1 500 kokoamisleirille jumiin jääneen viimeiseksi leposijaksi koitui Põllkülan tai Paldiskin maanpovi.
Põllkülan joukkohauta-alue vuonna 2017. Kuva: Vladimir Vari.
Muistomerkin perustamisesta alueelle keskustelivat jo 30. kesäkuuta 1943 kenttäpastori Jussi Tenkku, kokoamisleirin johtaja Juho Tirranen sekä Viron pakolaisviraston edustaja. Silloin joukkohauta-aluetta kunnostettiin talkoovoimin. Hautausmaa merkitsi silloin ristittömiä hautakumpuja, joissakin niistä tiiliskiviristit tai muutama ristiksi kyhätty puunpalanen. Päätettiin, että kaikille menehtyneille teetetään piakkoin yhteinen muistomerkki. Sodan loputtua paikasta tuli kuitenkin osa suljettua Paldiskin sotilasaluetta eikä menehtyneiden muiston ikuistamisesta voinut hiiskuakaan.
Nykyisen suunnitelman mukaan Põllkülan hautapaikasta on määrä kunnostaa muistolehto, joka muistuttaa luonnonpuistoa (59°19’50.9”N; 24°10’09.1”E). Kalmiston portille johtava metsätie kunnostetaan. Joukkohautojen päälle versoneet pähkinäpuut, katajat sekä muut pensaskasvit ja puuryhmät säilyvät maisemassa.
Taiteilija Harvi Varkin tekemässä alustavassa luonnoksessa muistolehdon keskipisteeseen on sijoitettu luonnonkivi, johon on kiinnitetty inkeriläistyyppinen hautaristi. Luonnonkiven toiselle sivustalle on suunniteltu pelastusoperaation johtajana toimineen insinöörimajuri Pentti Kaiteran kohokuva. Hän toimi tehtävässään presidentti Risto Rytin nimittämänä.
Inkeriläistyyppinen hautaristi Liissilästä (Museovirasto, Samuli Paulaharjun kokoelma).
Inkeriläistyyppinen hautaristi Liissilästä (Museovirasto, Samuli Paulaharjun kokoelma).
Inkeriläistyyppinen hautaristi Inkeresta (Museovirasto, Samuli Paulaharjun kokoelma).
Luonnonkiven ympärille on suunniteltu rengasristin muotoinen kävelytie, joka päällystetään mukulakivillä. Reunoissa on kumollaan graniittijärkäleitä istumasijoiksi. Kiviin on porattu koloja Inkerin, Viron, Suomen, Ruotsin, Venäjän ja EU:n lipuille. Kokonaisvaikutelma on rauhallinen ja sopusoinnussa monipuolisen luonnonmaiseman kanssa.
Muistolehto on yksinkertainen ja samalla rohkea kunnianosoitus sodan uhreille. Kersalun kylän Ringin tilan mailla sijaitseva 2. joukkohauta, Paldiskin ortodoksisen kirkon hautausmaan joukkohauta sekä muut hautapaikat, joiden sijainnit kotiseutututkija Ilmar Laherand on selvittänyt, on niin ikään varustettava selittävillä kylteillä.
Taiteilija Harvi Varkin muistolehdon alustava luonnos (2017).
Muistolehdon kulut rahoitetaan pääasiassa Viron, Suomen, Ruotsin ja Venäjän inkerinsuomalaisten lahjoituksilla.
Muistolehdon kunnostamiseksi voi tehdä lahjoituksen Inkerinsuomalaisten Tallinnan seuran (Ingerisoomlaste Tallinna Selts) erilliselle Põllküla-tilille: Swedbank EE282200221066771437, BIC HABAEE2X, viesti-kohtaan selitys “muistolehto”, tai oman seurasi tilin kautta.
Viron kultturiministeriö
Viron akateeminen Inkeri-seura
Suomen suurlähetystö, Tallinna
Tallinnan suomalainen seurakunta
Inkerinsuomalaisten Tallinnan seura
Viron inkerinsuomalaisten liitto
Vironsuomalaisten Kulttuuri-itsehallinnon Säätiö